Vieraskynästä: Kerrottua historiaa Lastusista

Sain Lempäälän etelärajalla asuvalta Markku Niemiseltä nähdäkseni papereita, jotka kertovat uutta myös Lastusten historiasta. Paperit ovat Yrjö Sonkasalon jälkeensä jättämä matkalaukullinen ja ne on tarkoitus lahjoittaa Lempäälä-seuralle. Oma arvioni on, että koko materiaali on niin arvokas, että se kannattaa painaa kirjaksi. Ja ehkä myös kertoa, keitä olivat Yrjö Sonkasalo ja hänen isoisänsä Isak Smedberg.

Isak Smedberg syntyi Lastusten Tervalammin torpassa ja eli 103 –vuotiaaksi. Suku oli lähtöisin Tyrvännöstä ja päätynyt Sääksmäen Lotilan kautta Lastusten Tervalammiin. Isak asui isäntänä Tervalammia jonkin aikaa, mutta jostain syystä siirtyi sitten Lastusissa olevaa Ruokolammia (Innilän torppa) viljelemään, kunnes muutti Lempoisiin ja sieltä Perälään. Lempoisissa hänet opittiin tuntemaan Piimä-Iisakkina, sillä hän ryhtyi myymään piimää kanavatyömaalla – olisiko ollut myös rautatietyömalla. Liike-idea oli se, että Iisakki osti kaksi hevosta ja kävi Vesilahdesta piimää ostamassa. Asiakkaat, joita oli parhaimmillaan satoja, olivat helposti tavoitettavissa Lempoisten suurilla työmailla. Ja piimä oli sellainen tuote, ettei se ihan heti pilaantunut, joten tavaraa ei jäänyt myymättä.

Isak Smedbergiä kutsuttiin myös Kettu-Meepperiksi, sillä taitavana metsästäjänä hänet oli valittu myös pitäjän jahtivoudiksi. Hän metsästeli kettuja ja organisoi susijahtejakin. Taisi tosin jonkun jahdin jättää järjestämättä, tietäen, ettei kulkeva susi enää seuraavana päivänä ollut pitäjän alueella. Muistelen hämärästi kuulleeni, että Smedberg pystyi myös soittamaan tarvittaessa urkuja. Hän kulki Lempoisissa asuessaan puoliherraskaisissa vaatteissa, johon kuului pönttöhattu eli tornisteri. Hän oli kahdesti naimisissa ja vaimonsa olivat aikansa maaseudun oloissa sivistyneitä ihmisiä. Jälkimmäinen rouvista oli Innilän kartanon taloudenhoitaja Iisakin tavatessaan.

Isakin poika hakeutui pois Lempäälästä rannikolle laivoja rakentamaan, mutta pojanpoika Yrjö Sonkasalo oleskeli vapaina aikoinaan paljon Lempäälässä ja kuuli vaarinsa tarinoita. Näistä tarinoista sekä Perälän ja Pyhällön kylissä kuulemistaan kertomuksista Sonkasalo kehitti mielessään komean kuvan Muinais-Hämeestä ja kirjoitti kaiken paperille. Osa kirjoituksista on puhdasta paikallishistoriaa, osassa on kaunokirjallista sävyä, mutta niissäkin on tarkkaa kansankuvausta 1800-luvulta.

Sonkasalo teki elämäntyönsä Helsingin vesilaitoksella. Vaikutelma on, että työ oli vakaata ja turvallista ja salli miehen käyttää energiansa muihin harrastuksiin. Hän on ollut kaikkea muuta kuin tusinaihminen. Itseoppinut vänkääjä, joka nautti herrojen kovistelusta. Olen kuullut jostakin, että hän oli Ernesti Hentusen hengenheimolaisia. Hentunen oli 1950-luvulla aikansa rosvot kiinni – rabulisti, joka julkaisi mm. lehteä Minä huudan ja sen jälkeen lehteä Minä ulvon. Lehdissä arvosteltiin ankarasti Suomen herroja sekä tosista että perättömistä konnankoukuista. Erikoisen ankara hän oli Urho Kekkosta kohtaan. Lehtijutuistaan Hentunen oli usein käräjillä ja tapasi hävitä juttunsa.

Mutta Hentusen hengenheimolaisuus oli vain yksi puoli Sonkasaloa. Hän oli fanaattisen kiinnostunut historiasta ja erityisesti Lempäälän historiasta. Hänen maailmankuvansa oli jossakin kohtaa vanhatestamentillinen. Hän kirjoitti uhrivuorista, viljelymagiasta ja ajasta, jolloin kristinusko Hämeeseen tuli. Hän kertoo vaarinsa osallistuneen poikasena (ilmeisesti vuonna 1823) pääsiäisuhrirituaaliin vuorella, jota nykyään kutsumme Vannulankallioksi. Hän sanoo itse nähneensä 12 kivestä rakennettua uhrialttaria Pyhällön vuorella. Hän olisi kertonut isostavihasta Lempäälässä sekä pakolaispoluista Kangasalle, jos joku vain olisi ollut kiinnostunut. Hän mainitsee täkäläisen sananparren: ”Torittu toisella silmällään, Tervalammi tulisin kahlein.” Mikä tarkoittanee arvattavasti näiden kylän kahden vanhimman torpan tekijämiehen taitoja. Ainakin Lastusten kartano rakennutti näillä kahdella miehellä takamailleen yhteensä viiden torpan rakennukset, kertoo Sonkasalo. Torittu oli pitkä ja yksisilmäinen, Tervalammilta sujuivat sepän työt.

Sonkasalo yritti useaan otteeseen saada akateemisesti oppineita ihmisiä kiinnostumaan historian kertomuksistaan. Hän on ottanut yhteyttä Lempäälän historiaa kirjoittaneeseen Kirsti Arajärveen, joka sijoittikin pitäjänhistoriaan sivun verran kertomusta Tervalammin torpan elämästä. Hän on saanut varatuomari E.A. Aaltion sen verran vakuuttuneeksi, että Aaltio sijoitti 1964 julkaisemaansa Lempäälän Joulu –aikakirjaan Sonkasalon kertomuksen pääsiäisuhrista 1800-luvulla Lempäälässä. Hän on kirjoittanut Pälkäneen lukion rehtori Lauri Teivaiselle samoista asioista, mutta kiireidensä takia Teivainen – joka sittemmin oli hetken aikaa Ekologisen puolueen puheenjohtaja – ei reagoinut. Hän on myös kirjoittanut Kansallismuseoon ”Muinaistieteelliselle toimistolle” osoitetun tutkimuspyynnön, johon ei liene vastattu. Jos olisi vastattu, vastaus löytyisi Sonkasalon papereista. Itse sain kopion Sonkasalon uhrivuorikirjoituksesta kun Helsingin Sanomien kuukausiliite 1000-vuotisesta Lastusten kylästä oli julkaistu.

Yhden erikoisen seikan panin merkille. Sonkasalo kuvaa vaarinsa Isak Smedbergin kertoman perusteella Tervalammin torpan vuotuisen työkierron ja ruokatavat köyrinkin (kekrin) mainiten, mutta yksi työjakso puuttuu. Kyseinen työjakso on heinänteko ja heinän ajo latoon. Epäilen, että syy on se, ettei hän itse osallistunut tuon kaltaiseen ruumiilliseen työhön. Tai sitten torpparit tekivät heinätyöt kartanolle ja omat heinät tehtiin joissain päivänväleissä.

Olikohan Toivo Järvenpää tai Leo Liuttunen, joka kertoi seuraavan Sonkasaloa kuvaavan jutun. Miehet olivat Lastusissa, ruokalevolla jonkin veräjän pielessä, kun käki lensi veräjänpylvään päähän ja kukkui pitkän sarjan. – Tämä se vasta on oikeata elämää, sanoi Sonkasalo.


Kirjoittaja on Lastusten kylällä asuva tietokirjailija, joka on kirjoittanut kolmattakymmentä julkaisua maaseudun kehittämisestä, Lempäälän paikallishistoriasta, ekohistoriasta, biotaloudesta, ilmastopolitiikasta ja yhteiskunnallisista aiheista. Oltuaan 24 vuotta kunnallispolitiikassa Kuisma on jättäytynyt siitä pois. Eläkepäivillään Kuisman Jussi opiskelee ukiksi, kirjoittaa historiikkeja sekä on ottanut tähtäimeensä väitöskirjan. Kuisma on Pirkanmaan kylien yhteisjärjestön Pirkan Kylät ry:n puheenjohtaja.

Kyläyhdistys vastaanotti Pirkanmaan Vuoden kylä-tunnustuksen

Pirkan Kylät ry luovutti Lastusten kylälle Pirkanmaan Vuoden kylä-tunnustuksen sunnuntaina 19.9.2021. Kyläyhdistyksen puolesta tunnustusta vastaanottamassa olivat vasemmalta oikealle Iiro Kuusjärvi, Riina Gröhn, Annele Matintupa, Mika Mäkinen, Juuso Kaitalo ja Jouko Mäkelä. Kyläläisten kanssa juhlimme tunnustusta la 16.10.2021 pihajuhlien merkeissä. Samana päivänä esittelemme myös Kyläsuunnitelman luonnosta ja keräämme siihen liittyen kyläläisten kommentteja, mielipiteitä ja näkökulmia. Tarkemmista päivän yksityiskohdista tiedotamme myöhemmin. Save the date!

Lastusten kyläyhdistyksen edustajat Annele Matintupa ja Jukka Vitikka pääsivät Ylen haastateltavaksi yhdessä Lempäälän kunnan sivistysjohtaja Nina Lehtisen kanssa. Teemana mm. kyläyhdistyksen kuntayhteistyö. Haastattelun voit kuunnella Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/audio/1-50933104

Kyläyhdistyksen talkoot la 11.9.2021

Lauantaina 11.9.2021 kyläyhdistys järjesti talkoot koulun ympäristössä. Lauantain aikana siivottiin yleisesti ympäristöä, rakennettiin koululaisille uusi palloseinä vanhan ja rikkinäisen tilalle. Lisäksi kentän ympäristöä siistittiin ja valmisteltiin kenttää tulevaa talvikautta varten. Kyläyhdistys on perinteisesti käynyt siivoamassa Birgitanpolun Paattakaisen parkkipaikkaa. Siellä poikettiin myös tälläkin kertaa ja saaliiksi jäteasemalle vietäväksi mm. sohva.

Kiitos kaikille talkoissa mukana olleille!

Lastunen on Pirkanmaan Vuoden Kylä 2021!

Pirkanmaan Vuoden Kylä 2021 on Lastunen Lempäälästä.

Tunnustus myönnetään Lastusille kylän pitkäjänteisestä ja suunnitelmallisesta kehittämisestä sekä laaja-alaisesta yhteistyöstä muiden toimijoiden kanssa. Reilun 500 asukkaan Lastunen on Lempäälän ensimmäinen kylä, joka valitaan vuoden maakunnalliseksi kyläksi. Lastusten kyläyhdistys on rakentanut Lempäälän kunnan kanssa kumppanuuteen perustuvaa toimintatapaa ja solminut pari vuotta sitten #kylläkylille -sopimuksen. Sen tarkoituksena on kehittää kyläyhdistyksen ja kunnan yhteistyötä sekä tarjota kylän asukkaille hyvinvointia lisääviä palveluita, kuten liikuntamahdollisuuksia ja erilaista harrastustoimintaa. Yhteistyötä on myös seurakunnan, Pirkan opiston ja kylän yritysten kanssa. Lastusten kylätoiminnassa panostetaan vauvoista vaareihin, mikä näkyy eri ikäryhmille suunnatuilla tapahtumilla. Kylä myös viestii toiminnastaan monikanavaisesti. Tiedotusta harjoitetaan sekä sähköisin että perinteisin tavoin. Esimerkiksi kylälle muuttaneet uudet asukkaat toivotetaan tervetulleiksi postilaatikkoon jaettavalla ”Tervetuloa Lastusiin” -tiedotteella.

Vuoden Kylä -kategoriassa myönnetään tänä vuonna myös kunniamaininta. Sen saa Urjalassa sijaitseva Nuutajärven kylä. Nuutajärvi on vanha teollisuuskylä, jonka sydän on ollut lasitehdas. Tehtaan lakkauttamisen jälkeen kylän lukuisat toimijat ovat aktivoituneet kylän poikkeuksellisen arvokkaan perinnön säilyttämiseksi. Tällä hetkellä Nuutajärvellä panostetaan etenkin matkailuun ja elinkeinorakenteen uudistamiseen. Kylässä huokuu erittäin vahva yhteisöllisyys, jonka eteen työtä tekevät muun muassa
kulttuurisäätiö, kyläyhdistys, osuuskunta sekä yksittäiset yrittäjät ja kyläläiset.

Vuoden Kylätoimija Esko Kujansuu Kaanaasta
Vuoden Kylätoimijana 2021 palkitaan Esko Kujansuu Kaanaan kyläyhdistyksestä Tampereelta. Kujanpää on toiminut kyläyhdistyksen tärkeissä tehtävissä jo 40 vuoden ajan. Hänen idearikkaudella ja sinnikkyydellä muun muassa Kaanaan vanha kyläkoulu onnistuttiin koulutoiminnan loputtua vuokraamaan kyläyhdistyksen käyttöön. Kylän yhteisöllisyys, tiivis yhteydenpito päättäjiin sekä maaseudun ja erityisesti oman kylän edunvalvonta on aina ollut Kujanpäälle sydämen asia.

Pirkanmaan kylätoimintatunnustukset myöntää Pirkan Kylät ry. Tunnustusten saajat valitsee kylätoiminnasta riippumaton, mutta maakunnan kylät hyvin tunteva asiantuntijaryhmä, johon kuuluu edustajat Pirkanmaan liitosta, Maa- ja kotitalousnaisista, 4H:sta sekä Tampereen Seudun Osuuspankista.


Varsinainen palkitsemisjuhla järjestetään Vuoden Kylässä Lempäälän Lastusissa sunnuntaina 19. syyskuuta.

Copyright © 2022 Lastusten kyläyhdistys ry. All rights reserved.