Mennyttä ja tulevaa

Kello käy!

Sydänturvallisuus muodostuu kyläläisten elvytysosaamisesta ja mahdollisuudesta saada sydäniskuri eli defibrillaattori käyttöön minuuttien sisällä. Minuuttien raja-aika lähtee kulumaan siitä hetkestä, kun me löydämme henkilön maassa makaamasta.

Toimi nopeasti!

Herättele, ravistele, puhuttele, saammeko henkilöön kontaktia? Henkilö makaa maassa elottomana. Soita 112 hätäkeskukseen! Käytä älykännykkäsi 112 Suomi sovellusta, jolloin hätäkeskus näkee kartalla mistä soitat. Kerro tilanne, hengittääkö henkilö. Hengityksen tunnet, jos kokeilet kämmen rystypuolella henkilön suun edestä, tuntuuko hengityksen ilmavirta kämmenselkääsi. Jos ilmavirtaa ei tunnu tiedämme, että hengitys ei toimi. Tiedämme myös, että  silloin sydän ei pumppaa verta, eikä aivot saa happea.

Aloita hätäkeskuksen ohjeistuksena elottoman henkilön elvytys.  Painele keskeltä rintalastaa 5-6 cm alaspäin, ylläpidä  painelurytmi 100-120 kertaa minuutissa, siis kaksi kertaa sekunnissa. Lähetä ensi tilassa kolmas paikalla oleva, tai siihen tuleva henkilö hakemaan sydäniskuria.

Minuutit kuluvat!

Sydäniskurin paikalle tullessa, elvyttäjä jatkaa elvytystä, sydäniskurin hakija avaa laitteen kannen, käynnistää laitteen. Ottaa esille elektrodit  ja kiinnittää ne henkilö rintakehälle, elektrodeissa olevien kuvien mukaisesti. Laite analysoi henkilön sydämen tilanteen, heti kun elektrodit kontaktoivat ihon pinnan. Löytäessä sydämestä kammiovärinätilan, sydäniskuri pyytää painamaan vilkkuvan iskunapin, jolloin sähköisku pyrkii pysäyttämään epärytmissä värisevän sydämen. Painelu ja puhalluselvytystä jatketaan laitteen opastamana iskujen välissä seuraavat 2 minuuttia, jonka jälkeen sydäniskuri uudelleen analysoi sydämen tilannetta. Pyytää iskun tai kertoo että iskua ei tarvita. Tällöin sydän on alkanut toimia oikealla rytmillä.

Jos 100 %:sta lähdetään sydänpysähdyksestä aikaa laskemaan suhteessa selviytymiseen, jokainen minuutti heikentää selviytymismahdollisuutta 10 %:lla. 10 minuutin kohdalla selviytymismahdollisuus on kulunut loppuun. Selviytymismahdollisuus  on jopa 50-70 % jos sydänpysähdyksen saaneelle voidaan antaa sydäniskurilla isku jo 3-5 minuutin kuluessa sydämen pysähtymisestä. Kovin pitkän matkan takaa ei sydäniskuria ehditä hakea paikalle. 

Kuka tahansa voi hakea koulun seinäkaapista ja käyttää sydäniskuria

Lastusten koulun seinässä iskuri on lämpökaapissa. Lämpökaappi saa virtansa sähköpistokkeesta. Kaapissa on lämpövastus, joka pitää kaapin oikeassa lämpötilassa koko vuoden. Kaapin oven avauksessa alkaa soida äänekäs summeri. Ääni on tiedoksi kuuluvuusalueelle – sydäniskuri on haettu, tarvitaan lisäauttajia elvyttämiseen.

Koska sydäniskurilla voidaan pelastaa ihmisen henki, on tärkeää, että ylläpidetään tietoa ja käydään läpi sydäniskurin paikka koulun seinässä määräajoin muistin virkistämiseksi, miten kaappi avataan, mitä otetaan mukaan sydäniskuria haettaessa, että kynnys sen noutamiseen olisi matala vaikkapa nuorisolle. Nuoriso liikkuu ripeästi ja heille hakuvastuu on luontevaa, jos aikuiset jäävät elvyttämään.

Kylän yhteiselle sydänturvallisuustapahtumalle voisi olla tilausta, johon SPR:n paikallisosastoa voisi kutsua elvytysnuken ja harjoitussydäniskurin kanssa esittelemään, samoin Lempäälä-Vesilahden Sydänyhdistyksen sydänterveyden edistämisen asioiden kertaamiseen 

Esimerkiksi saman tien varrella asuvien yhteisen whatsap ryhmän perustaminen tuo turvallisuutta auttamistilanteessa, kun kolmatta henkilöä ei ole hakemaan sydäniskuria, mutta sydäniskuri pitäisi saada nopeasti paikalle. Whatsap ryhmään liittyneille, yhteisviestinä tuleva ”isku -sana” antaa tiedon, kuka viestin lähetti. Sinne lähdetään porukalla auttamaan ja viedään mennessä myös sydäniskuri. Sydänpysähdys ei tule oireiden kera, se voi tulla, kuin salama kirkkaalta taivaalta. Sydänpysähdys voi olla ensimmäinen sydänsairauden merkki minkä ikäisille tahansa. 

Sydäniskuri ei vahingoita ketään, eikä se anna antaa iskua, jos ei sydämessä ole kammiovärinätila.

---

Kirjoittaja Anne Kettula  työskentelee Sydänliiton Sydän-Suomen alue ry:ssä. Toiminta-alueena ovat Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Kanta-Häme. Sydänturvallisuus ja sen edistäminen on yksi vapaaehtoistoiminnan tärkeä painopistealue, johon yhdessä paikallisten sydänyhdistysten kanssa on panostettu. Hauhon Säästöpankkisäätiön rahoituksella, yhdessä  Lempäälä-Vesilahden Sydänyhdistyksen kanssa, sijoitettiin Lastusten koulun seinään lämpökaappi ja sydäniskuri loppukeväästä 2024. Tänä syksynä Annen työ painottuu viiden aktiivisen Sydänyhdistyksen kanssa   Kanta-Hämeeseen. Siellä käynnistyi Sydänturvallisuutta Kanta-Hämeeseen 2024-2026 hanke. Hämeen ELY-keskus tukee hanketta EU-maaseuturahoituksella.

Helmikuisena maanantaina aamuauringon säteet paistavat Lastusten koulun ikkunasta sisään. Luokassa kuuluu vilkas puheensorina, jossa sekaisin vilahtelee suomen ja englannin kielen sanoja. Oppilaat ovat innoissaan Uudesta-Seelannista saapuneeseen vieraaseen. Whiri on kuin kotonaan 5. ja 6. luokan oppilaiden kanssa. Suomella onkin erityinen paikka hänen sydämessään. Yhteys Suomeen ja nykyisin myös Lempäälään ja Lastusiin on alkanut jo 24 vuotta sitten.

Omat kokemukseni veivät Uuteen-Seelantiin jo 90-luvun lopussa, jolloin vietin vuoden vaihto-oppilaana Gisbornen kaupungissa. Seuraavana vuonna minun lapsuuden perheeseeni Suomeen saapui vaihto-oppilas Uudesta-Seelannista. Avoimin mielin kylmään ja eksoottiseen maahan saapunut Whiri tunsi Suomen toiseksi kodikseen jo ensi vierailullaan, vuoden 2000 tammikuussa. Tuon vuoden aikana Whiristä tuli minulle pikkuveli.

Ystävyytemme rikkauksista ovat päässeet nauttimaan myös Lastusten koulun oppilaat jo yli 10 vuoden ajan. Whiri toimii kotimaassaan opettajana, joten lasten ja nuorten kanssa toimiminen on hänelle luontevaa. Whiri on käynyt Suomessa nyt 18 kertaa. Vuosien aikana suomen kielikään ei ole päässyt unohtumaan, vaan edelleen hän ymmärtää ja puhuu jonkin verran suomea.

Lastusten koulu ottaa ilolla kansainväliset vieraat vastaan. Vuosien aikana koululaiset ovat oppineet Whirin kanssa paljon Uuden-Seelannin maorien kulttuurista. Sekä perinteisiä kirjeitä, että myös videoterveisiä on liikkunut mantereiden välillä. Koronan etäkouluaikaan Whiri osallistui joka päivä tunneillemme. Oppilaat ovat innoissaan, kun pääsevät puhumaan englantia ihan oikean, ulkomaalaisen ystävän kanssa.

Lastusten koulun entisistä oppilaista yllättävän moni on käynyt vierailulla Uudessa-Seelannissa. Viimeisin vierailu on ihan tuore. Lastusten koulun entinen oppilas Aino Janatuinen kertoo matkastaan näin: ”Olin kuudennella luokalla, kun Whiri tuli koulullemme vierailemaan ja kertomaan omasta kotimaastaan. Hän kertoi Uuden-Seelannin upeasta luonnosta ja maailman vieraanvaraisimmista ihmisistä. Vierailun jälkeen kiinnostukseni Uuteen-Seelantiin heräsi. Tiesin, että sinne haluan matkustaa vielä joskus. Täällä sitä ollaan, melkein kymmenen vuotta myöhemmin. Uuden-Seelannin Queenstownissa, 17 098 kilometrin päässä kotoa. Reissua takana melkein kaksi kuukautta ja vielä viikko edessä. Matkalla olen nähnyt muun muassa delfiinejä, hylkeitä, tulivuoria, vuonoja ja mustia hiekkarantoja. Olen myös päässyt vierailemaan paikallisessa koulussa. Hienointa on kuitenkin ollut päästä tutustumaan uusiin ihmisiin, oppimaan uusista kulttuureista sekä näkemään paikallisten elämää ja tapoja. Samalla olen päässyt myös kertomaan muille ihmisille omasta kulttuuristani sekä kotimaastani.”

Whiri toteaa, että vanhan maorilaisen sanonnan mukaan ihmisellä pitää olla kaksi kotia, jos toinen sortuu. Hänen kotinsa sijaitsevat Suomessa ja Uudessa-Seelannissa. Onneksi, koska tämän myötä Lastusten koulun oppilaat ovat monta kokemusta rikkaampia!

---

Oula Pihlajamäki aloitti Lastusten koulussa luokanopettajana tammikuussa 2012. Rehtorin tehtävässä hän aloitti tammikuussa 2023. Lastusten kylälle hän muutti perheineen syksyllä 2023. Harrastuksina on lentopallovalmentaminen ja puutyöt. Oranssi väri ei Oulalle edusta Tapparaa, vaan Raision Loimua.

Whiri Seeds on englantia, maoria, suomea, japania ja espanjaa puhuva Uuden-Seelannin maori, joka pitää toisena kotimaanaan Suomea. Ammatiltaan hän on opettaja ja puutarhuri. Hän harrastaa teräsmieskisoja, karatea ja maalaamista. Whiri on henkeen ja vereen Raision Loimun kannattaja ja erittäin intohimoinen saunoja.