Kotikylässäni Lempäälän Lastusissa puitteet talviurheilulle ovat nykyään erinomaiset. Sääolosuhteiltaan hyvinä talvina Lastusissa on mahdollista pitkään hiihtää luonnonkauniilla ladulla tai luistella kyläkoulun yhteydessä sijaitsevalla luistelukentällä. Hiihtolatu lähtee Lastusten koululta ja kulkee perinteisessä maaseutumaisemassa aina Innilän urheilumajalle asti. Ladulla voi hiihtää niin perinteistä kuin luistelutyylin hiihtoa ja siellä on mahdollista tehdä jopa 18 km pituisen lenkin. Hiihtoladusta ja hiihtämisestä saisi aiheena varmasti kokonaisen blogikirjoituksen tehtyä, mutta tässä kirjoituksessa haluan kuitenkin keskittyä kylän luistelukenttään ja siihen liittyvään talkootyöhön. Luistelukentän ylläpito vapaaehtoisvoimin on herättänyt mielenkiintoa muissa kylissä ja olemme kyläyhdistykseen saaneet kyselyitä siitä, kuinka luistelukenttää käytännössä hoidetaan. Pyrin tässä kirjoituksessa avaamaan tarkemmin kuinka Lastusissa asian suhteen on asian suhteen toimittu.
#kylläkylille-sopimus ja kuntayhteistyö
Joitakin vuosia sitten Lastusten kyläyhdistys alkoi pohtia tapoja pidentää luistelukentän käyttöaikaa talvisin. Tuolloin joidenkin talvien aikana kenttä oli ollut käytössä vain muutamia viikkoja, vaikka säiden puolesta olisi ollut mahdollista luistella useampana kuukautena. Luistelukentän jäädytys oli muiden kylien tavoin Lempäälän kunnan vastuulla, mutta kunnan resurssit eivät riittäneet ylläpitämään kentän jäätä kuin osan aikaa talvesta. Tämä oli ymmärrettävää, sillä Lempäälässä oli yhteensä noin 15 käytössä olevaa luistelukenttää ja jäädytykseen varatut resurssit olivat rajalliset.
Kyläyhdistys aloitti keskustelun Lempäälän kunnan kanssa vaihtoehdoista edistää luistelukentän käyttöä ja neuvottelujen jälkeen yhteinen sävel löytyi #kylläkylille-sopimuksen muodossa. Sopimus on ns. puitesopimus, joka mahdollistaa kyläyhdistyksen ja kunnan välisen yhteistyön erilaisissa asioissa. Yhtenä kohtana sopimuksessa sovittiin, että kyläyhdistyksen vastuulle tulisi luistelukentän jäädytys ja ylläpito talvikaudella sekä kentän hoitaminen kesäkaudella. Sopimuksen ja talkootyön ansiosta luistelukentän käyttöaika talvisin on lisääntynyt huomattavasti: Kentän jäädytys voidaan aloittaa lähes heti kun säätila sen sallii ja ylläpitoa voidaan jatkaa niin pitkälle kevääseen kuin talvisia säitä riittää. Yleensä ensimmäinen luistelukuntoinen jää saadaan aikaan jo ennen joulua. Talkootyö ensijäädytyksissä on ollut aktiivista, mistä osoituksena Lastusten luistelukenttä on ollut kolmena viime vuotena ensimmäisenä avattu luistelukenttä koko Lempäälässä. Tänä kautena (2022-2023) kenttä oli auki jopa ennen Tampereen Sorsapuiston tekojäärataa!
Kentän jäädytys ja ylläpito
Henkilöitä kentän jäädytykseen ja auraukseen saadaan kentänhoitoa varten perustetun Whatsapp-ryhmän kautta, jossa tällä hetkellä on mukana noin 20 aktiivista kyläläistä. Jäädytystä on viime vuosina koordinoinut kyläyhdistyksen urheiluvastaava Iiro Kuusjärvi. Iiron pitkä kokemus jääkiekosta ja siihen liittyvästä seura- ja huoltotoiminnasta ovat antaneet talkoolaisille hyvän tietotaidon luistelukentän jäädyttämisestä. Iiro on järjestänyt vuosittain perehdytyksen uusille osallistujille, jossa on käyty läpi jäädytykseen liittyviä perusasioita kuten letkujen ja vesipostin käyttöä, kentän käsiaurausta, valaistuksen kytkemistä, sekä kentän kasteluun ja jäädyttämiseen liittyviä asioita.
Jään perustaminen aloitetaan jo syksyllä tasoittamalla kentän pintaa luistelukenttää varten. Lisäksi vuosittain kentän ympäriltä raivataan vesakot pois ja tarkistetaan kentän laitojen kunto. Ensimmäinen jäädytys aloitetaan heti kun pakkasta on luvassa pidempi jakso. Tällöin jäädytystä tehdään 3-5 kertaa vuorokaudessa useamman viikon ajan. Yksi jäädytyskerta kasvattaa jään paksuutta vain n. 1 mm verran, joten jäädytyskertoja tarvitaan useita ennenkuin jää voidaan avata luistelukäyttöön. Jäädytystä jatketaan niin pitkään kunnes noin 60 mm paksuus saavutetaan. Tällä paksuudella pystytään varautumaan mahdollisiin suojakeleihin, joita väistämättä tulee vastaan jossain vaiheessa talvea. Tällöin pakkasten taas saapuessa, koko urakkaa ei tarvitse aloittaa uudestaan alusta. Kun jään riittävä paksuus on saavutettu, jäänhoito siirtyy ylläpitovaiheeseen, jossa kenttä aurataan ja jäädytetään noin 1-2 kertaa viikossa. Tätä jatketaan niin pitkään kun vain pakkassäitä riittää, yleensä aina maaliskuun alkuun saakka.
Hyötyjä kaikille
Luistelukentän parantuneesta käytettävyydestä saavutetut hyödyt ovat olleet helposti nähtävissä. Vapaaehtoistyössä palkkiona usein riittää hyvä mieli ja kentän aurausta ja jäädytystä voidaan ajatella myös jonkinlaisena hyötyliikuntana. Lastusten koulun oppilailla luistelukenttä on ollut ahkerassa käytössä. Jäädytysporukassa mukana oleva Lastusten koulun nykyinen rehtori Oula Pihlajamäki kertoi että paras palkkio talkootyöstä on nähdä päivittäin lasten aito ilo päästä luistelemaan.
Kentän parantunut käytettävyys tarjoaakin etuja erityisesti kylän lapsille: Aiemmin kenttä oli käytettävissä vain muutamana viikkona talvessa kun nykyään luistelua voidaan harjoitella säiden salliessa koko talvikausi. Ilman luistelukenttää, luistelun harrastaminen Lastusissa olisi hyvin vaikeaa, koska etäisyydet muille luistelukentille ovat niin pitkiä ettei matka taitu helposti ilman kulkuneuvoa.
Talkootyön kautta lapsille tarjotaan paremmat mahdollisuudet harrastaa talviurheilua omassa kotikylässään ilmaiseksi ja kaikille avoimesti mikä edistää lasten tasa-arvoa. Luistelukentän talkootyö toimii myös kannustavana esimerkkinä lapsille myöhemmin osallistumaan yhteisölliseen toimintaan ja oppimaan vastuullisuutta. On selvää, että yhteiskunta ei pysty tarjoamaan kaikkea, joten verrattain pienillä ponnisteluilla vapaaehtoisten voimin voidaan saada aikaan kaikkia hyödyttäviä ratkaisuja. Talkootoiminnan kautta myös kunta on saanut hyötyjä. Kunta saa apua luistelukentän ylläpidossa ja jäädytyksessä, ja kenttään aiemmin sidotut resurssit voidaan käyttää muiden luistelukenttien ylläpitämiseen, mikä osaltaan parantaa luistelumahdollisuuksia koko kunnassa.
Lastusissa parantuneet talviurheilumahdollisuudet on otettu vastaan hyvillä mielin ja vapaaehtoistyöstä on saatu paljon hyvää palautetta. Ja siitä suuri kiitos kuuluu ennen kaikkea ahkerille talkoolaisille. Tätä kirjoittaessa tulevat sääennusteet näyttävät luistelujään osalta vielä hyviltä ja uskoisin, että saamme nauttia luistelusta kylän omalla kentällä varmasti vielä useamman viikon ajan. Tervetuloa luistelemaan Lastusten kentälle!
Kirjoittaja, Jouko Mäkelä on asunut Lastusten kylällä 11 vuotta. Hän on kasvanut maatilalla Evijärven Kerttuankylässä Etelä-Pohjanmaalla. Hän toimii yrittäjänä IT-alalla ja työskentelee tällä hetkellä satamanostureiden automaation parissa. Vapaa-ajallaan hän harrastaa liikuntaa ja valokuvausta.
